Visakoivun kilohinta — miksi puu punnitaan

Metsänomistaja on tottunut kuutioihin. Kuitupuu, tukki, energiapuu — kaikki mitataan tilavuutena, ja hinta tulee siitä. Visapuun kohdalla tämä ei päde, ja se hämmästää monta ensimmäistä kertaa myyvää.

Visapuu punnitaan.

Miksi kuutio ei toimi

Ota kaksi rauduskoivun runkoa, molemmat kaksikymmentä sentiä paksuja ja metrin mittaisia. Tilavuus on sama. Jos toinen on tiheästi visainen koko matkalta ja toisessa kuviota on vain laikuittain tyvessä, niiden arvo eroaa moninkertaisesti.

Kuutio ei erota niitä toisistaan lainkaan. Se mittaa tilaa, ja visapuussa maksetaan kuviosta.

Paino ei sekään mittaa kuviota, mutta se on rehellisempi lähtökohta: kappaleet on joka tapauksessa katsottava yksitellen, ja kun ne on katsottu ja luokiteltu, punnitus antaa niille määrän. Hinta tulee luokasta, määrä vaa'alta.

Näin se käytännössä menee

Puut valitaan ensin. Ostaja käy erän läpi kappale kerrallaan ja katsoo visaisuuden, läpimitan ja viat. Vasta tämän jälkeen puhutaan määristä.

Valitut kappaleet lajitellaan sorvivisaan ja oksavisaan, ja kummallakin on oma kilohintansa. Erä punnitaan lajitelmittain, ja loppusumma on yksinkertainen kertolasku.

Punnitustodistus ja lajittelun erittely ovat osa kauppaa. Jos niitä ei tarjota, kannattaa pyytää. Ilman erittelyä et tiedä mistä sinulle maksettiin.

Tuore vai kuiva — paino muuttuu

Tämä kannattaa tietää, koska se vaikuttaa suoraan siihen mitä vaaka näyttää. Tuoreen koivun kosteus on 50–60 prosenttia, ilmakuivatun 15–20. Sama runko painaa kuivana selvästi vähemmän kuin tuoreena.

Siksi kilohinta ja puun kunto kuuluvat yhteen: tuoreen puun kilohinta on alempi kuin kuivatun, koska osa painosta on vettä. Varmista aina kummasta puhutaan, ennen kuin vertaat kahta tarjousta keskenään.

Sekalainen erä maksaa sinulle

Tämä on se kohta, jossa myyjä useimmiten menettää rahaa. Jos erä tulee lajittelemattomana ja siinä on sekaisin järeää sorvivisaa ja ohutta oksavisaa, koko erä hinnoitellaan yleensä heikomman mukaan.

Ostajan näkökulmasta se on ymmärrettävää — lajittelu on työtä, ja joku sen tekee joka tapauksessa. Kysymys on vain siitä, kuka.

Jos lajittelet itse ennen myyntiä, saat parhaista kappaleista sen mitä ne ovat arvoltaan. Jos et, maksat lajittelusta hinnassa.

Neljä asiaa ennen punnitusta

Kaada talvella. Marras–maaliskuussa mahla ei juokse ja puu säilyy. Kesällä kaadettu alkaa tummua viikoissa.

Sulje päät heti. Avoin pääty kuivuu nopeammin kuin muu runko ja halkeaa. Halkeama syö suoraan sitä osaa, josta maksetaan eniten.

Älä katko sokkona. Visaisen rungon katkonta ratkaisee, mitä siitä saadaan irti. Yksi väärä sahaus voi hävittää arvokkaimman kappaleen.

Kerää erä yhteen paikkaan. Nouto tienvarresta on halpaa, nouto kolmesta kunnasta ei.

Tarkempi läpikäynti siitä, miten erä katsotaan ja lajitellaan, on arviointikirjoituksessa. Jos mietit kenelle erä kannattaa myydä, lue kuka visakoivua Suomessa ostaa.

Kilohinta on vain yksi osa yhtälöä. Mistä visakoivun hinta kokonaisuudessaan muodostuu.