Pystykauppa vai hankintakauppa — kumpi visaerälle

Pystykaupassa myyt puut kasvamassa ja ostaja hoitaa kaadon, korjuun ja kuljetuksen. Hankintakaupassa kaadat ja katkot itse ja luovutat puut tienvarteen. Teemme pääasiassa hankintakauppaa — se sopii suurimpaan osaan visaeristä. Pystykauppaa harkitsemme vain erityistapauksissa ja suurissa erissä, joissa katkonnan opastaminen etänä ei riitä.

Se on lyhyt vastaus. Pitkä vastaus riippuu siitä mitä kalustoa sinulla on ja kuinka tuttua visan katkonta sinulle on, joten käydään molemmat mallit läpi kunnolla.

Mitä pystykauppa tarkoittaa

Myyt sovitulta alueelta sovitut puut pystyyn. Kauppakirjassa määritellään mitkä rungot kauppaan kuuluvat, milloin ne saa kaataa ja millä ehdoilla. Sen jälkeen korjuu on ostajan vastuulla: kaato, katkonta, ajo tienvarteen ja kuljetus pois.

Sinulle jää kolme asiaa. Sovit ajankohdan, päätät reiteistä ja katsot että jäljet ovat sellaiset kuin sovittiin. Muu on ostajan työtä ja ostajan riski. Jos kalusto jää kiinni pehmeään maahan tai runko halkeaa kaadossa, se ei ole sinun ongelmasi.

Kun teemme pystykauppaa, se tarkoittaa käytännössä myös sitä, että katkonnan tekee se joka näkee kuvion. Kaadamme visan silloin moottorisahalla emmekä hakkuukoneella, koska katkaisukohta pitää valita silmällä runko kerrallaan. Hakkuukone katkoo mittamoduulin mukaan, ja visassa se on väärä logiikka.

Mitä hankintakauppa tarkoittaa

Kaadat, katkot ja ajat puut itse tienvarteen sovittuun paikkaan. Mittaus tehdään yleensä tienvarressa, ja maksu määräytyy sen mukaan mitä pinossa on. Saat työstäsi korvauksen, koska luovutat puun pidemmälle jalostettuna kuin pystykaupassa.

Saat myös vastuun. Kaatovauriot, katkonta, pinon kunto ja se että puu ei makaa liian kauan tienvarressa ovat kaikki sinun. Visakoivussa nämä painavat enemmän kuin tavallisessa puutavarakaupassa, koska erä on pieni ja yksittäisen rungon osuus koko erän arvosta on suuri.

Erot tiivistettynä:

  • Pystykauppa — Hankintakauppa
  • Kuka kaataa — ostaja — myyjä
  • Kuka katkoo — ostaja — myyjä
  • Kuka ajaa tienvarteen — ostaja — myyjä
  • Kaluston tarve — ei mitään — saha, ja usein traktori tai mönkijä
  • Mittauspaikka — korjuun yhteydessä — yleensä tienvarsi
  • Korjuuvahinkojen riski — ostajalla — myyjällä
  • Katkonnan riski — ostajalla — myyjällä
  • Maksun ajankohta — tavallisesti kaupanteon yhteydessä — mittauksen jälkeen
  • Verotuksessa — pääomatuloa — pääomatuloa, lisäksi oman työn osuus
  • Sopii kun — erä on poikkeuksellisen suuri tai vaatii erityisosaamista — sinulla on saha ja mahdollisuus tuoda puut tienvarteen

Miksi visa on eri tapaus kuin tukki- ja kuitupuu

Tavallisessa puukaupassa hankintakauppa on usein metsänomistajalle kannattavampi, jos työ sujuu ja kalusto on olemassa. Rungot ovat samanlaisia, katkonta on sääntöpohjaista ja mittaus on yksiselitteistä. Työn arvo tulee suoraan omaan taskuun.

Visassa yhtälö on toinen. Erä on pieni, joten oman työn kokonaiskorvauskin jää pieneksi. Katkonta ei ole sääntöpohjaista vaan arvioon perustuvaa. Ja katkonnan virhe ei ole pieni virhe: visa on voimakkaimmillaan tyvessä, ja väärään kohtaan osunut katkaisu vie mukanaan juuri sen osan josta erän arvo muodostuu. Yhden rungon katkominen väärin voi maksaa enemmän kuin koko erän hankintatyön korvaus.

Tästä syystä teemme silti pääasiassa hankintakauppaa emmekä pystykauppaa, vaikka katkonnan riski visassa on suurempi kuin tavallisessa puutavarassa. Ratkaisemme riskin neuvomalla katkonnassa etukäteen — kuvien tai puhelun perusteella — ennen kuin sahaat. Pystykauppaan siirrymme vain erityistapauksissa ja suurissa erissä, joissa on järkevää että hoidamme kaadon ja katkonnan itse. Lisää siitä mitkä tekijät arvon ratkaisevat on sivulla mistä visakoivun hinta muodostuu.

Milloin hankintakauppa kannattaa

Kolmessa tilanteessa hankintakauppa on selvästi järkevä.

Olet tehnyt sitä ennenkin visalla. Jos olet katkonut visarunkoja aiemmin ja tiedät miltä kuvion loppuminen näyttää katkaisupinnassa, teet työn hyvin ja saat siitä korvauksen.

Puu on pihassa tai aivan tien vieressä. Silloin ajomatkaa ei käytännössä ole, kalustoa ei tarvita ja työ on lähinnä kaato ja siirto muutama metri.

Kaadat puut kuitenkin. Jos teet tontilla raivausta tai harvennusta samaan aikaan, visarungot tulevat siinä sivussa. Silloin lisätyö on vähäistä.

Muissa tapauksissa kysy ostajalta ennen kuin sahaat. Neuvomme katkonnassa mielellämme myös silloin kun teet hankintakaupan, koska hyvin katkottu erä on meille arvokkaampi. Se ei ole palvelus vaan yhteinen etu.

Kolmas vaihtoehto on välimuoto. Käytännössä yleisin toimiva järjestely pienessä visaerässä on välimuoto. Sinä kaadat, mutta katkontakohdat käydään läpi etukäteen yhdessä, joko paikan päällä tai kuvien perusteella runko kerrallaan. Näin oman työn korvaus jää sinulle eikä katkonnan riski realisoidu.

Tästä sovitaan aina erikseen kauppakirjassa. Se ei ole vakiomalli, mutta se on tehtävissä.

Verotus pääpiirteissään

Puun myyntitulo on metsänomistajalle pääomatuloa molemmissa kauppatavoissa. Ostaja tekee myyntitulosta ennakonpidätyksen, ja pidätys tehdään eri tavalla pystykaupassa ja hankintakaupassa.

Hankintakaupassa on yksi lisäpiirre: oman hankintatyön arvo käsitellään erikseen ansiotulona, ja pienille puumäärille on oma huojennuksensa. Rajat ja prosentit muuttuvat, joten emme toista niitä tässä.

Tarkista voimassa olevat säännöt Verohallinnolta tai omalta kirjanpitäjältäsi ennen kauppaa. Me emme anna veroneuvontaa emmekä yritä arvata mikä sinun tilanteessasi kannattaa. Kysy asia siltä joka tietää.

Mitä kauppakirjassa pitäisi lukea

Kauppatavasta riippumatta samat asiat kannattaa olla kirjattuna. Suullinen sopimus on sopimus, mutta se ei auta silloin kun muistikuvat eroavat.

Kirjaa ainakin nämä: mitkä rungot kauppaan kuuluvat ja miten ne on merkitty, kumpi osapuoli kaataa ja katkoo, mihin puut luovutetaan, milloin kaato saa tapahtua, miten erä mitataan ja kuka mittauksessa on paikalla, milloin ja millä ehdoilla maksu suoritetaan, ja mitä tapahtuu jos erä osoittautuu sahauksen jälkeen selvästi arvioitua heikommaksi tai paremmaksi.

Viimeinen kohta on visakaupassa se josta kannattaa puhua etukäteen. Arvio tehdään pystyssä tai tienvarressa, ja lopullinen totuus näkyy vasta sahalla. Hyvässä kauppakirjassa lukee kumpi osapuoli kantaa sen eron ja millä perusteella. Meidän tarjouksissamme se on kirjattuna, ja jos jonkun muun tarjouksessa ei ole, kysy sitä.

Pystykaupassa kannattaa lisäksi sopia korjuujäljestä: mitä reittejä käytetään, mitä puustoa säästetään ja missä kunnossa alue jätetään.

Pystykauppa vai hankintakauppa — näin päätät

Käy läpi neljä kysymystä.

Onko erä poikkeuksellisen suuri tai vaatiiko se erityisosaamista? Jos kyllä, pystykauppa voi olla järkevä, ja ehdotamme sitä itse.

Onko sinulla saha ja mahdollisuus tuoda puut tienvarteen? Useimmille tämä riittää — käymme katkaisukohdat läpi kanssasi etukäteen, vaikka et olisi katkonut visaa aiemmin.

Pääsemmekö metsään tarvittaessa? Käymme paikan päällä vain harkinnan mukaan — useimmiten toimimme etänä ja tulemme vasta kun puut on kaadettu ja tuotu tienvarteen.

Kuinka monta runkoa on kyse? Yksittäisessä rungossa oman työn osuus jää pieneksi, ja katkonnan merkitys on suhteessa suurin.

Useimmissa tapauksissa päädymme hankintakauppaan. Sivulla myy visakoivusi on kuvattu vaihe vaiheelta miten kauppa etenee, yhteydenotosta maksuun.

Ja jos et osaa päättää, kysy meiltä. Sanomme mielipiteemme, myös silloin kun se tarkoittaa että hoidat asian itse.

Onko metsässäsi visakoivua?

Kerro kunta ja runkojen määrä. Kahdesta tai kolmesta kuvasta rungon tyvestä noin metrin korkeudelta näemme yleensä, kannattaako paikan päälle tulla. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään.

Kuvat rungon tyvestä voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen hello@nordicmasur.com.

Kaupan kulku vaiheittain on sivulla myy visakoivua meille.